Kirkolla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa. Sen arvot, kuten yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja kanssaihmisten kunnioitus sekä heikommassa asemassa olevista huolehtiminen, ovat samoja kuin sosiaalidemokraattisen liikkeen arvot. Siksi on luonnollista, että SDP on näkyvästi mukana myös seurakuntavaaleissa omalla ehdokaslistallaan.
Nyky-Suomi on moniuskontoinen ja monikatsomuksellinen. Uskonnonvapauteen kuuluu, että jokaisella on oikeus kuulua uskonnolliseen yhteisöön tai olla kuulumatta. Oman uskonnon ja elämänkatsomuksen tunteminen ja tiedostaminen ja muihin uskontoihin ja elämänkatsomuksiin tutustuminen auttaa meitä luomaan yhteyksiä ihmisiin, jotka edustavat eri uskontoa ja katsomusta. Jokaisen yksilön ihmisarvo on jakamaton riippumatta hänen vakaumuksestaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että minkään uskonnon tai vakaumuksen nimissä kenenkään ihmisoikeuksia ei pidä loukata.
Elämän kunnioittaminen kattaa myös ympäristöstä ja eläimistä huolehtimisen. Minkään uskonnon tai vakaumuksen nimissä ei pidä vahingoittaa luontoa eikä eläimiä. Tämä koskee mm. seurakuntien omistamia metsiä, joiden hoidossa on huomioitava ilmastovaikutuksen, luonnon monimuotoisuus ja taloudellinen vastuu. Yhteistä omaisuutta on hoidettava niin, että se palvelee sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia. Tämä koskee sekä kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kirkkorakennuksia että metsiä.
Kirkon diakoniatyö täydentää hyvinvointialuiden sekä sote-järjestöjen tarjoamia palveluita. Nykyään kun näiden molempien sektoreiden rahoitusta ollaan leikkaamassa, kirkon diakoniatyön merkitys korostuu entisestään. Saadakseen apua kirkolta ei tarvitse olla edes sen jäsen. Esimerkiksi paperittomien on mahdollisuus saada apua kirkolta siinäkin tilanteessa, kun valtio kääntää heille selkänsä. Siksi seurakuntien diakoniatyön resurssit on turvattava ja ne on kohdistettava jokaisessa seurakunnassa tarpeen mukaan.
Kirkon suosio on viime vuosina kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa. Kirkko tavoittaa jopa lähes 75 prosenttia Suomessa asuvista nuorista. Vuodesta 2020 lähtien rippikoulussa kirkkoon liittyneiden nuorten määrä on yli kaksikertaistunut. Nuorilla on tarve kuulua johonkin porukkaan ja seurakunta tarjoaa tähän turvallisen vaihtoehdon. Olisi toivottavaa, että seurakunnalla olisi resursseja ylläpitää viikonloppuiltaisin vapaaehtoispartioita, jotka jalkautuisivat nuorten keskuuteen kaupungeissa ja kylän raiteilla. Monet nuoret kaipaavat aikuisten läsnäoloa arjessaan ja tällaiset turvalliset aikuiset voisivat estää sen, että nuoret eivät ajaudu heille vahingolliseen aikuisseuraan esim. sosiaalisen median kautta.
Nuorten ei tule olla pelkästään politiikan kohde vaan heille tulee antaa enemmän valtaa vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Siksi seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustoissa tulisi nuorten vaikuttajaryhmillä olla olla puhe- ja läsnäolo-oikeus paikallisesti sovittavalla tavalla. Ei riitä, että seurakunnat vain arvioivat päätöstensä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin, vaan tärkeämpää on, että heitä kuullaan jo silloin, kun näitä asioita suunnitellaan.
Kirkolla on mahdollisuus ja oikeastaan jopa velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Kirkko on yhteisö, johon jokainen on tervetullut sellaisena kuin on pelkäämättä syrjintää, häirintää tai vähättelyä. Kirkossa on nollatoleranssi kaikenlaiselle häirinnälle, ahdistelulle, vihapuheelle, syrjinnälle ja rasismille. Kirkko ei erottele ihmisiä heidän taustansa, sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Eriarvoistavaan kohteluun on puututtava sekä seurakuntatasolla että kokonaiskirkollisesti.
Muum muassa nämä asiat kuuluvat SDP:n seurakuntavaaliohjelmaan ja jokainen SDP:n ehdokaslistoilla on näihin periaatteisiin sitoutunut.
Olen ehdolla seurakuntavaaleissa 2026 Lammin Demarien ehdokaslistalla.