Elämme kovien arvojen aikoja. Julkiselle sektorille kohdistetaan mittavia leikkauksia, joita perustellaan hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Suomessa on kolmannella sektorilla ollut jo yli 200 vuoden ajan vankka asema hyvinvoinnin luomisessa ja julkisen sektorin palveluiden täydentäjänä ja jopa osittain korvaajana. Nyt tuotakin järjestelmää ajetaan alas ilman kattavia vaikutusarvionteja. Aika näyttää, mikä näiden kaikkien leikkausten yhteisvaikutus tulee olemaan.
Vaikka valtakunnan politiikassa tehdyt päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella meidän kaikkien arkielämään, merkityksellisempää on se, millaista elämä on meidän omissa yhteisöissämme. Vaikka mediassa puhutaan päiväkodeista ja kouluista ja siitä, mitä kaikkea näissä pitäisi ja ei pitäisi tehdä, todellisuudessa lapsen ja nuoren tärkein kasvuympäristö on hänen oman perheensä. Jotta lapset ja nuoret voisivat hyvin, meidän tulisi tukea ennen kaikkea perheitä ja jakaa tätä kasvatusvastuuta yhdessä perheiden kanssa.
Tällä hetkellä Suomen väestöstä noin 75% asuu perheessä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 lopulla jo joka neljäs suomalainen asui yksin. Yleisintä yksin asuminen on nuorilla sekä ikääntyneillä, joista jopa 43% asuu yksin. Läheskään kaikilla ei siis ole omaa perhettä, jonka kanssa jakaa jokapäiväisen arjen. Opiskelijat muuttavat uudelle paikkakunnalle eivätkä palaa enää kotimaisemiin valmistuttuaankaan. Heidän ikääntyvät vanhempansa ovat haluttomia muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan ja he jäävät asumaan lopulta yksin jopa satojen kilometrien päähän jälkikasvustaan.
Väestäliiton tutkijoiden Tiia Sorsan ja Noora Lehtosen mukaan noin joka viides 45-55-vuotiaista on lapseton. Kun tämä joukko ikääntyy, heillä ei ole omia lapsia, jotka voisivat edes periaatteessa ottaa vastuuta heidän hoivastaan. Perheettömyyttä voi aiheuttaa myös moni muu tilanne kuin lapsettomuus. Ihmiset etääntyvät toisistaan monista eri syistä eikä kaikille oma perhe ole fyysisesti tai edes henkisesti paras paikka elää.
Onneksi ihmiset ovat kautta aikojen voineet turvautua erilaisiin yhteisöihin, jossa he tuntevat olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Seurakunta on tällainen yhteisö, joka tarjoaa tukea ja mielekästä toimintaa elämän eri vaiheissa. Tätä toimintaa järjestetään kirkkoverovaroin ja siksi on tärkeää, että seurakuntalaiset ovat suunnittelemassa sitä yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tänä syksynä äänestetään seurakuntavaaleissa edustajat sekä paikallisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon että seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoon.
Tässä ajassa me tarvitsemme entistä enemmän yhteisöllisyyttä. Meillä on mahdollisuus omalta osaltamme vaikuttaa, millaista tukea ja läsnäoloa oma paikallinen seurakuntamme voi yhteisömme asukkaille järjestää. Siksi on tärkeää, että jokainen seurakuntalainen käyttää äänensä näissä marraskuun vaaleissa. Sitä ennen on tärkeää tutustua ehdolla oleviin henkilöihin ja keskustella heidän kanssaan sitä, mitä itse seurakunnalta odottaa ja millaiseen toimintaan olisi itse halukas tulemaan mukaan.
Minut tavoittaa tällä hetkellä parhaiten sähköpostitse: anna-maria.kohtala@elisanet.fi
Lähteet:
Tilastokeskus. www.stat.fi Jo joka neljäs suomalainen asuu yksin – iäkkäistä 43 prosenttia . 26.3.2026 https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2026/Jo-joka-neljaes-suomalainen-asuu-yksin-iaekkaeistae-43-prosenttia (luettu 2.9.2026)
Sorsa, T. & Lehtonen, N. (2023). Lapsettomista suurin osa haluaisi tai olisi ihanteellisesti halunnut lapsia. Tietovuoto-artikkeli 2/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/lapsettomista-suurin-osa-haluaisi-tai-olisi-ihanteellisesti-halunnut-lapsia/[Viitattu: 2.9.2026].