ELÄVÄÄ KULTTUURIA
Suomi ja suomalaisuus tarvitsevat elävää kulttuuria. Suomalaisuutta on kahden sadan vuoden ajan rakennettu kulttuurin avulla. Mutta ajan kuluessa suomalaisuus on muuttunut ja se muuttuu edelleen. Kun yhteiskunta muuttuu, muuttuu myös ajassa elävä kulttuuri.
Kulttuuriperintömme on vielä huomattavasti vanhempaa kuin 200 vuotta sitten kerätyt karjalais-suomalaiset kansanrunot tai ruotsinkielellä kirjoitetut sankarirunot tai niiden inspiroimina maalatus taulut tai sävelletyt sinfoniat.
Kulttuuriperintöömme kuuluvat kaikki menneisyydesta perityt aineelliset ja aineettomat asiat, tavat ja käytännöt. Jokaisella paikkakunnalla on oma rikas kulttuuriperintönsä, jota pitää vaalia ja välittää tuleville sukupolville.
Suomessa on ainutlaatuinen kirjastolaitos, joka on noin sadan vuoden ajan edistänyt suomalaislasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä maailman kärkikastiin. Juuri nyt kirjastot ovat entistä tärkeämpi, kun lasten ja nuorten lukutaidon kehittämiseen on syytä panostaa entistä enemmän.
Kirjaston lakiin kirjattu tehtävä on edistää demokratiaa, sananvapautta ja tasa-arvoa. Kirjastojen tulee olla paikkoja, joissa on turvallista kokoontua ja käydä keskusteluja, olla eri mieltä ja jopa väitellä kirjaston järjestyssäännöt huomioonottaen.
Kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuria voi kuluttaa tai harrastaa itse. Konsertteja, keikkoja, taidenäyttelyjä, kesäteatteria ja markkinoita ja urheilukilpailuja järjestetään jokaisessa pitäjässä. Kaupungeista löytyvät konsertti-, teatteri ja elokuvasalit sekä urheiluareenat.
Kulttuuri yhdistää ja herättää tunteita. Se on kulttuurin tehtävä.